29. elokuuta 2012

Töitä tarjolla Pärjäin-pilotissa

Projektitutkijan tai tutkimusavustajan tehtävä


Pärjäin-pilotissa kehitetään kansalaisille suunnattuja e-terveyspalveluja. Pilottiympäristö on Turun kaupungin eTerveyspalvelualusta. Pilotti on Pumppu-hankkeen osahanke ja hanke jatkuu helmikuulle 2014. Pärjäin-pilotti on tietojärjestelmätieteen oppiaineen hanke (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu).

Pärjäin-pilotissa määritellään hankkeessa suunnitellun taustatutkimuksen ja kansalaisten tarpeiden mukaisesti sähköistä e-terveyspalvelua pilotin kohderyhmälle, sydänpotilaille. Pilotin avulla testataan Omahyvinvointi-hankkeessa kehitetyn Pärjäin-konseptin toimivuutta rajatulla kohderyhmällä ja rajatuilla ominaisuuksilla. Pilottien toteutukseen ja arviointiin liittyy sovellus- (käytettävyys, käyttäjäkokemus), kansalais- (motivointi, valtaistaminen) ja terveydenhuollon organisaatiokohtaisia (saumattomat palveluketjut) osa-alueita. Lisäksi selvitetään kansalaisen e-palvelujen tuottamista ja tarjontaa.

Avoinna olevat tehtävät

Etsimme joukkoomme osaavia ja innostuneita henkilöitä tekemään erilaisia käytännön toteutuksia. Tehtävä voi olla projektitutkijan tai tutkimusavustajan tehtävä (osa-aikainen, kokoaikainen). Osa tehtävistä on mahdollisuus tehdä opinnäytteinä tai muina opintosuorituksina. Opinnäytteinä tai muina opintosuorituksina tehtävä työ on palkatonta. Pienehkökin projekti on siis mahdollinen, jos olet kiinnostunut aiheesta ja asiasta sekä saamaan arvokasta käytännön työkokemusta.
Haemme henkilöitä seuraaviin tehtäviin:
  1. Pärjäin-pilotin palvelujen määrittelyyn, käyttöönottoon ja arviointiin keskittyvä tehtävä
  2. Käytettävyys-, käyttäjäkokemus ja toiminnallisuustutkimus Pärjäin-pilotissa
  3. Pk-yritysten parissa tehtävä kartoitusta alueen yritysten kiinnostuksesta ja valmiudesta kehittää kansalaislähtöisiä tai muita e-terveyspalveluita
Tehtävistä muokataan tarvittaessa sopiva kokonaisuus tekijät ja toteutusmalli (palkallinen tehtävä/opinnäyte) huomioiden.

Katso koko ilmoitus Turun yliopiston sivulla

Lisätietoja: Antti Tuomisto, atuomist@utu.fi, Jani Koskinen, jasiko@utu.fi .

22. elokuuta 2012

Palvelusetelit – loistava mahdollisuus uudistaa palveluiden tuottamistapoja ja edistää maakunnan omien yritysten toimintaa

Palvelusetelilaki astui voimaan kolme vuotta sitten heinäkuussa 2009. Lain tarkoituksena oli, ja on edelleen, lisätä hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmisten valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä.

Laki laadittiin luonteeltaan mahdollistavaksi. Kunta tai kuntayhtymä voi itse päättää ottaako setelin käyttöön ja missä laajuudessa. Päätös palvelusetelin käytöstä on siis mitä isoimmassa määrin palvelustrateginen päätös. Mikä on palveluiden järjestämisvastuussa olevan tahon tahtotila laajentaa palveluiden tuottamista yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa, halutaanko luoda edellytyksiä paikallisille, pienehköille yksityisille hyvinvointialan yrityksille ja pidetäänkö tärkeänä, että kuntalaisille todellakin annetaan mahdollisuus valinnanvapauteen? Jos näihin kysymyksiin on vastaus kyllä, palveluseteli on mitä mainioin ratkaisu.

Meillä Etelä-Karjalassa setelien käyttöönotosta päättää Etelä-Karjalan Sosiaali- ja Terveyspiiri eli EKSOTE. Valitettavasti EKSOTE ei ole linjannut selkeästi kantaansa palvelusetelien käyttöön. Yrittäjän ja myös kuntalaisen näkökulmasta katsottuna setelien käyttöönotto on ollut tuskastuttavan hidasta. Käytössä on jäänteenä ajalta, jolloin Lappeenrannalla oli palveluiden järjestämisvastuu, seteli omaishoidettavien vapaapäivissä sekä tilapäisessä kotiavussa. Uutena mukaan on tullut henkilökohtaisen avun seteli ja nyt on suunnitteilla seteli hammashoitoihin. Uusia avauksia kaivataan, ja odotukset Seteli-hankkeelle ovatkin suuret. Valoa näkyy onneksi tunnelin päässä, mutta vielä on matkaa esimerkiksi Jyväskylään. Jyväskylä on jo nyt edelläkävijä palvelusetelien käyttäjänä ja on päättänyt kasvattaa setelien käyttöä 10–20-kertaiseksi. Tämä tarkoittaa euroissa kymmeniä miljoonia.

Nyt tarvitaan aitoa halua uudistaa palveluiden tuottamistapoja ja katsoa myös asioita elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Halutaanko, että kansainväliset pörssiyhtiöt valtaavat markkinat vai annetaanko maakunnan omille pienille yrityksille kasvun mahdollisuus? Palveluseteli antaa mahdollisuuden kuntalaisen itsensä päättää, miltä yritykseltä hän palvelunsa ostaa. Näin myös paikalliset, usein vahvaan asiantuntijuuteen pohjautuvat yritykset, ovat samalla viivalla isojen, kansainvälisten toimijoiden kanssa. Palvelusetelin onnistunut käyttö edellyttää myös tiivistä yhteistyötä yksityisen ja järjestämisvastuussa olevan tahon välillä. Uskallan väittää, että paikallisilla yrityksillä on tähän selkeästi parempi valmius ja motivaatio kuin kasvottomilla pörssiyhtiöillä.

Kumppanuusyhteistyöllä kehitetty palvelusetelijärjestelmä on kaikkien etu. Se antaa kuntalaisille vaihtoehtoja ja valinnanvapautta tulotasoon katsomatta, yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kunnille lisää veroeuroja paikallisten kasvuyritysten kautta sekä vähentää paineita julkisella sektorilla ja turvaa näin jatkossakin hyvinvointipalvelut!


kirjoittajana
Helena Puolakka
Seteli-hankkeen hankeryhmän puheenjohtaja
Yrittäjä

KUTSU: Hyvinvointi polun varrella - Pumppu-vuosiseminaari ke 5.9.2012, Laurea Lohja

Hyvinvointipolun varrella – uutta kehittämässä


Laurean Pumppu-hankkeen vuosiseminaari järjestetään keskiviikkona 5.9.2012 klo 12.30–16.00 Luentosali, Laurea Lohja, Nummentie 6.

Laurea Lohja on tutkinut ja kehittänyt hyvinvointia tukevia palveluita Pumppu-hankkeessa jo vuoden ajan. Tule kuulemaan uusia ajatuksia ja sovelluksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Tervetuloa mukaan! Seminaarissa mukana puhujana myös Merja Laurén Hämeenlinnan Pumppu / Virvelinranta YKS -osahankkeesta.

Tarkempi ohjelma liitteenä, ks tästä.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, ilmoittaudu mukaan ma 27.8.2012 mennessä osoitteessa:

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=861975&chk=2DXUCV5H